BOTSWANA ”Milloin opin lapsen lailla…

…lähestymään Isääni, apua kun olen vailla, valittamaan hätääni? Niin kuin lapsi kurkottamaan Isää kohti itkien, Isän käsiin lankeamaan, toivon oppivani sen.” (SV107:1)

Pääosan harjoittelupäivistäni täällä Gaboronessa vietän Itumelengin päiväkodissa, joka toimii  samannimisellä kirkolla ja on kirkon toimintaa. Lapset ovat iältään 3-5 –vuotiaita ja heitä on noin 50. Jokainen päivä on jonkinlaisia yllätyksiä täynnä, mutta tietyt rutiinit päiväkodissa toistuvat.

Yksiä niistä ovat (melkein) joka aamuiset jouluevankeliumihetket. Syyskuusta asti lasten kanssa on käyty läpi jouluevankeliumia. Eräs työtoverimme lukee heille Raamatusta ja kuvaraamatusta kertomusta Jeesuksen syntymästä ja lapset toistavat enkelten ja paimenten vuorosanoja sekä laulavat väliin aiheeseen sopivia lauluja. Ainakin Silent Night, Holy Night ja Joy to World, the Lord has come olivat meillekin jo ennalta tuttuja, setswanankielisen laulun melodian olemme oppineet. Osa tuntuu osaavan vuorosanat ja laulut todella hyvin, osa pienemmistä ei aivan pysy mukana. Lapset myös siteeraavat Raamatun jakeita ihailtavan sujuvasti. Välillä mieleen hiipii epäilys siitä kuinka hyvin lapset toistamaansa ymmärtävät… Mielenkiinnolla jäämme odottamaan nähdäänkö marraskuun graduationissa joulukuvaelma.

Aamuisin lauletaan ja leikitään siitä kuinka meidän tulisi muistaa lukea Raamattua ja rukoilla joka päivä, jotta kasvaismme ja kukoistaisimme. Samassa laulussa kerrotaan, että näiden asioiden unohtaminen saa meidät unohtamaan myös leikkimisen ja kuihtumaan.

Aamuisin lapset ohjataan sulkemaan silmänsä ja laittamaan kädet puuskaan ja rukoilemaan ”O Lord, my God. Be with me every day, thank you for everything, I pray. Amen. ” Ruokarukouksessa kiitetään ruoasta ja siunauksesta. Tietyllä tavalla kristillisyys on siis mukana päiväkodin arjessa. Pääsiäisen tienoilla luetaan kuulemma pääsiäiskertomusta ja myös luomista, Nooaa arkkeineen ja joitakin muita kertomuksia lasten kanssa kuulemma käydään läpi.

Viikko sitten lauantaina Itumelengissä vietettiin Miss ja Mr. Itumeleng kilpailuja. Lapset olivat harjoitelleet mannekiinikävelyä ja koreasti puettuina kulkivat kaikki esittäytymässä yleisölle ja tuomaristolle. Lopulta ikäluokista kolme parasta palkittiin. Päivä oli täynnä jännitystä ja tohinaa, mutta sekin aloitettiin Itumelengin papin pitämällä alkurukouksella ja lasten raamattulaululla. Sama tila toimii paitsi mannekiinilavana myös lasten luokka-, leikki- ja päiväunitilana sekä sunnuntaisin kirkkosalina.

                                          Ennen mannekiinilavalle astumista laulettiin Raamatun lukemisen tärkeydestä

Muuten päiväkodin päivät täyttyvät erilaisesta touhusta ja tohinasta. Lapset saavat päiväkodissa aamupalan (puuroa tai leipää ja rooibosteetä) sekä lounaan (välillä papuja ja puuroa, välillä hyvää lihaa), välipala heillä on itsellä mukanaan. Aamulla lapset leikkivät ja yhteisen aloituksen ja aamupalan jälkeen siiryvät luokkiin opiskelemaan.

Oppitunneilla lapset opettelevat numeroita, kirjaimia, viikonpäiviä yms., Minkäänlaista säännöllisyyttä en niissä ole vielä huomannut ja usein suunnitelmat tunnille tunnutaan tekevän lasten kantaessa pöytiä ja tuoleja paikoilleen. Välillä vaatimukset lasten osaamiselle ja varsinkin englannin ymmärtämiselle tuntuvat olevan heille vähän turhan kovia. Opettajat pitävät kovaa kuria, meiltä se ei onnistu aivan yhtä hyvin. Ryhmät ovat melko isoja ja välillä meno yltyy hieman turhan äänekkääksi.

Lasten aktiivisuus tavaroiden kantamisessa, ruoan jakamisessa yms. on positiivista, he ovat selvästi oppineet osallistumaan päiväkodin käytännöntöihin. Lounaan jälkeen lapset käyvät patjoille unille ja iltapäivällä leikkivät vanhempiaan odotellessa.

Me olemme päivistä vaihdellen osallistuneet muiden pitämille oppitunneille tai tehneet jonkin ryhmän kanssa itse jotain. Viime viikolla pelasimme esikoululaisten kanssa muisti- ja palapelejä. Lasten into pelaamiseen oli kova, mutta muistipelin säännöt ja palapelien tarkoitus eivät selvästikään olleet heille tuttuja. Osallistumme myös lasten leikkien vahtimiseen, välien selvittelyyn ja itsensä satuttaneiden rauhoitteluun, vaikkemme yleensä ymmärrä mistä on kyse. Luottavaisesti lapset kuitenkin pitävät meitä opettajinaan, vaikka kielimuuri on välillä melkoinen haaste puolin ja toisin.

Hanna

PS. Kahtena edellisenä yönä ja eilen on satanut! Siitä kiitettiin eilisissä jumalanpalveluksissa monin sanoin ja rukouksin. Viileämpi sää tekee hyvää paitsi luonnolle myös meille ihmisille.