tiistai 17. syyskuuta 2013

TAIWAN Aasian markkinat

Matkan varrella Suomesta Taiwaniin käsitykseni paljon puhutuista Aasian markkinoista sai uutta syvyyttä. Finnairin lennolla Helsingistä Hong Kongiin oli kiinalaista henkilökuntaa perinteisten suomalaisten lisäksi, ja kuulutukset tehtiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja kiinaksi (ehkä sekä mandariiniksi että kantoniksi, en osaa sanoa). Kun katsoin lentokoneen käytävältä economy-luokan matkustajia, suurimmalla osalla oli pikimustat hiukset. Lennolla Hong Kongista Taipeihin olin länsimaalaisena todella vähemmistössä. Hong Kongista lähti samoihin aikoihin useampi saman lentoyhtiön kone Taipeihin, ja se puhuu omasta puolestaan siitä, miten paljon ihmisiä Taiwanissa on ja miten paljon he matkustavat.

Ja täällä Taiwanissa olen saanut huomata, että ihmisiä on paljon. Jo matkalla lentokentältä Hsinchuun näin miten tiheään asutettua alue on. Kuulemma koko länsirannikko on asutettu, ja kun pinta-ala loppuu maan tasalta, sitä on jatkettu kohti taivasta. Skoottereiden määrä ja liikenne puhuu myös omaa kieltään, ja pelkästään jo Taipeissa asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa yhteensä.

Ihmiset ovat Taiwanissa hyvin hengellisiä, mutta kristittyjä täällä on pieni vähemmistö. Buddhalaisuus, taolaisuus ja esi-isien henkien palvominen ovat enemmistön hengellisyyttä. Kristityksi kääntyminen on taiwanilaisella iso päätös, sillä silloin on luovuttava muista jumalista ja lopetettava esi-isille uhraaminen. Taiwanilaiset vanhemmat kieltävät lapsiaan ottamasta kastetta, sillä he pelkäävät, ettei kukaan uhraa heille heidän kuolemansa jälkeen. Taiwanissa vanhempia ihmisiä kunnioitetaan, ja vanhuksista huolen pitäminen on kunnia-asia (myös heidän kuolemansa jälkeen), eivätkä lapset halua uhmata vanhempiaan.

Täällä on siis todella tarvetta lähetystyölle. Kristinuskon leviäminen on hidasta ja ilosanoman levittäminen haastavaa. Siinä missä Taiwanissa elintaso on monin tavoin parempi kuin kehittyvissä maissa, eikä tarvetta ole kehitysyhteistyölle, täällä on huutava tarve perinteiselle lähetystyölle: Evankeliumille ja sen saarnaajille. Ja sen täällä tehtävän lähetystyön puolesta rukoilijoille, joten jokainen voi osallistua!

Yksi suuri muuri ilosanoman ja taiwanilaisten välissä on tietysti kielimuuri. Täällä puhutaan muun muassa mandariinikiinaa, taiwanin omaa kieltä, hakkaa ja aboriginaalien kieliä. Mutta ei kiinan oppiminen ole mahdotonta, vaikkaa haastavaa ja kärsivällisyyttä vaativaa onkin. Majoituspaikkamme Hsinchussa sijaitseen Teologisen pappisseminaarin asuntolassa, ja suuri osa opiskelijoista on paikallisia, joten kantavia voimia kehittyy koko ajan myös paikallisista. Markkinat lähetystyölle ovat valtavat!

Tällaisen ensivaikutelman olen saanut lähetystyöstä Taiwanissa. Ohessa vielä muutama kuva Hsinchusta. Kaksi ensimmäistä ovat luterilaisesta kirkosta ja viimeinen on seminaarista, jonka tiloissa saamme asua.




2 kommenttia:

  1. ETIOPIA Kiitos Mari Taiwanin ensivaikutelmista! Se, mitä sanoit lähetystyön tarpeellisuudesta elintasosta riippumatta jäi mietityttämään. Tosiaan, esimerkiksi täällä Etiopiassa Lähetysseuran työ paikallisen Mekane Yesus -kirkon kautta on pitkälti kietoutunut sellaisiin teemoihin (mm. AIDS, vammaisuus), jotka on helppo panna myös kehitysyhteistyö-otsikon alle. Puhutaan kokonaisvaltaisesta evankelioinnista, jossa sanoma on sanojen lisäksi konkreettisia tekoja. Eipä sillä, sitä se evankeliointi Taiwanin kaltaisissa olosuhteiltaan kehittyneemmissä yhteiskunnissakin varmasti on, ajatusten, sanojen ja tekojen yhteenkietoutumista eli kokonaisvaltaista kristillistä sanomaa.

    Mutta kuulostanko nyt hävyttömältä kulttuuri-imperialistilta, jos muotoilen Marin Taiwan-ajatusten pohjalta seuraavasti: fyysisen kulttuurin kehityksen (vaikkapa kuinka viljellään maata entistä fiksummin tai suojaudutaan tappavilta taudeilta) ohella ja rinnalla myös henkisen kulttuurin alueella voidaan tehdä kehittävää yhteistyötä. Vallaton kristillinen evankeliumi on aina parhaimmillaan vaikuttaessaan ollut valo, jonka avulla voi tarkastella kriittisesti omaa kulttuuriaan, tapojaan ja tottumuksiaan, uskomuksiaan ja totuuksiaan. Ja sillä saralla voi tapahtua kehitystä yksittäisen ihmisen elämässä niin Taiwanissa, Etiopiassa kuin Suomessakin. Kehitystä, jonka mahdollistaa yhteistyö toisen ihmisen kanssa.

    Kirjoitin tämän kommentin varmasti eniten itselleni, koska lopputulemana tekee mieli kysyä: Miksi fyysinen kehitysyhteistyö sitten tuntuu minusta usein jotenkin helpommin perustellulta kuin henkinen kehitysyhteistyö?

    Jälleen huomaan vanhatestamentillisen perinteen esittävän minulle vastakysymyksen: Mitä varten ihmisen fyysinen, ruumis, ja henkinen, sielu, tarvitsee irrottaa toisistaan? Onhan ihminen kokonaisuus, onhan?

    Addis Abeban väenpaljoudesta ja vehreydestä käsin

    Tuomas

    Suomen Lähetysseuran Etiopian työstä voi kiinnostuessaan lukea yksityiskohtaisemmin seuraavan linkin takaa:

    http://goo.gl/zMJ6zj

    VastaaPoista
  2. Jumalan siunausta ja voimaa teille ystävät elämän Herran elämää jakamista muillekin on meille ilo joka päivä ja saada olla Pyhän Hengen johdossa j a voiman alla ja näin voitto on varmaa Jeesus kun ohjaa ,uskolla maailma valloitetaan ,amen ,kiitos ja siunausta,keijo söderätlje

    VastaaPoista