NEPAL Jokapäiväinen riisimme

Daalbhat on perusnepaliruokaa. Moni nepali syö tätä riisilinssi sekoitusta niin aamulla kuin illallakin. Päivällä voi ottaa jonkun välipalan, jos nälkä yllättää. Perussetti on riisi, linssikeitto ja kasviscurry eli tarkari, joka on usein perunaa ja papuja. Lisäksi lautaselta löytyy usein myös pinaatin tyylistä vihreää kasvista, punaista tulista kastiketta, vaihtelevia tuoreita asioita ja toisinaan myös jotain ruskeaa puisevaa juttua ja jugurttia. Hetken syömisen jälkeen tarjoilija tulee kippojen kanssa ja on santsikierroksen aika. Isoon nälkään maukaus perusruoka, joka kaupungissa maksaa noin 150-170 rupiaa, maalla vähemmän (1 euro on noin 130 rupiaa).

Tiibetiläisten kauppiaiden ja myöhemmin pakolaisten mukana nepalilaiseen ruokaperinteeseen ovat tulleet jo aikoinaan momot. Taikinanyytit muistuttavat mun mielestä vähän tortellineja. Makuvaihtoehtoina on yleensä kasvis ja puhveli. Maku tulee käytännössä momojen kanssa tarjottavasta soossista.

Monesta paikkaa löytyy nopeasti seuraavat opiskelijahintaiset ruuat: fried rice (paistettua riisiä), chowmein (nuudeli ilma lientä) ja thukpa (nuudelikeitto). Pääasiassa kasvisruualla ollaan eletty. Liha tulee luineen ja muine osineen, jolloin ruokailun eteen joutuu tekemään töitä saadakseen irti varsinaisen lihan lusikkaa käyttäen. Lisäksi kasvismeininki maistuu todella hyvältä! Uusi ruokalöytö on meille ollut tofu, joka oikein maustettuna on loistavaa.

Meidän yksi opiskelijan kukkarolle sopiva vakkaripaikka on lähellä minun guesthousea. Ruokalista on nepaliksi. Me osataan tilata vain vegcurry (kasviscurry) ja naan-leipä joko voilla (btttr) tai ilman (plain). Naan-leivät paistuvat odotellessa. Curry on juuri sopivaa. Kaksi currya ja 4 naan-leipää voilla tekee yhteensä 170 rupiaa. Muuallakin kasviscurry on mulle maistunut. Ei oikeestaan olla tehty ruokaa itse juuri ollenkaan, koska ravintoloissa on ilo syödä.

Melkoisen hiilaripainotteista. Hedelmiä ja vihanneksia löytyy kyllä täältäkin päin maailmaa. Ongelma on vain, että niiden pinnassa on reilusti saasteita ja vatsan väänteitä aiheuttavia pöpöjä. Jos haluaa välttää vatsataudin, on suositeltavaa jättää syömättä tuoreet asiat ravintoloissa. Kotiin niitä voi toki ostaa. Riippuen vähän koulukunnasta, osa huutelee kuorittavat hedelmät, antaa niiden kuivua ja sitten kuorii ne. Toiset taas liottavat hedelmät ja vihannekset jodiliuoksessa 20 minuuttia ennen kuin kuorivat ja syövät ne.

 Vesi on toinen juttu, mitä kannattaa miettiä ennen kuin suuhunsa laittaa. Kraanavettä voi käyttää tiskaamiseen, pyykinpesuun ja peseytymiseen. Juomavettä käytetään sitten kaikkeen mikä menee suuhun. Myös hampaiden pesuun. Hienossa ravintolassa vesi saattaa olla ok, muualla pelaa uhkarohkeaa. Oma vesipullo kulkee mukana. Kokista on myös tullut juotua, vaikken edes tykkää limppareista. Mausteinen maitotee nepalityyliin on todella maistuvaa!

Me olemme saaneet jokapäiväisen ruokamme varsin helposti ja maistuvasti. Opiskelijanakin on varaa syödä ulkona joka päivä. Sitten on niitä, joille jokapäiväinen riisi ei ole itsestään selvyys. Pääsin vierailemaan toissa viikolla kylässä, jossa SLS:n yhteistyökumppani on aloittamassa työtä. Haastattelimme muutamaa kylän asukasta, jotka kertoivat syövänsä maissipuuroa. He katsoivat hämmentyneinä, kun kysyimme mitä muuta sen kanssa. Pelkkää maissipuuroa. Omasta pellosta riittää ruokaa alle puoleksi vuodeksi. Eikä oma peltokaan ole oma vaan asuinpaikan omistaa joku muu, joka voi halutessaan häätää asukkaat pois milloin tahansa. Jäljelle jää pyyntö; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Emmi