BOTSWANA Sateesta ja sen puuttumisesta

Toissailtapäivänä meillä satoi! Syyskuussa heräsin kerran sateeseen ja ukkoseen, mutta nyt saimme ensimmäisen kerran tuntea sen täällä todella.

Rankkasateen lisäksi taivas salamoi, ukkonen jyrisi kotimme päällä ja taivaasta paiskoi isojen pisaroiden lisäksi rakeita. Kiitollisina ihmettelimme ja ihailimme sadetta ja ukkosta pihamme katoksessa, jossa ilman viilennyttyä hetkessä noin 30 asteesta ehkä viiteentoista ja tuulen myötä sateen kastellessa katoksessakin oli takki ensimmäistä kertaa tarpeen.  Tunnin myrskyn takia osallistuminen paikalliseen kirkkokuoroon siirtyi jälleen, mutta se ei harmittanut lainkaan, sillä vettä täällä tarvitaan ja rukoillaan.

Suomessakin uutisoitiin kesän mittaan Botswanan naapurimaa Namibian pahimmasta kuivuudesta 30 vuoteen. Sen tähden Lähetysseura on lähettänyt apua Namibiaan ja ilmeisesti on lähettämässä sitä myös Angolaan.

Täällä Botswanassa tilanne ei ole yhtä paha, mutta se pahenee koko ajan. Virallista uutisointia asiasta en juuri ole nähnyt (kuten en muitakaan uutisia), mutta puheissa asia on täällä ollut. Ilmeisesti kuivuus on täällä yleisempää kuin pohjoisessa Namibiassa, joten siihen osataan myös varautua vähän paremmin. Nyt Gaboronen patoaltaissa on vettä kuulemma puoleksi vuodeksi, minkä jälkeen se loppuu, jos eivät sateet tule korjaamaan tilannetta.

Sen takia ainakin Gaboronessa on aloitettu veden säännöstely ja vesikatkot. Paine hanoissa on tavallista pienempi ja vedet saattavat olla poikki kolmena päivänä viikossa klo 8-15. Sen takia olemme katkopäivinä varanneet vettä pulloihin, mutta toistaiseksi kotona ollessamme vettä on aina tullut. Päiväkodilla ja kirkolla vesikatko on jo tullut koettua.

Paikalliset kertovat, että aiemmin sadekausi oli tiettyyn aikaan vuodesta, mutta nykyisin tilanne on toinen. Sadetta saadaan vähemmän, harvemmin ja epäsäännöllisemmin, jos ollenkaan. Toissapäiväisellä sateella eivät vielä patoaltaat täyty, mutta se antoi kaivattua virvoitusta luonnolle ja ihmisille.

Sateen rukoilu onkin itsestäänselvä osa kirkkojen elämää. Sille on oma kirkkopyhänsä  ja erityisiä rukoushetkiä.

Botswanan rahayksikkö on pula, joka tarkoittaa sadetta. Tällä hetkellä täällä on pulaa pulasta, mutta kokemukseni mukaan enemmän sateesta kuin rahasta. Eteläisen Afrikan asukkaiden rukouksiin runsaista sateista voi liittyä myös Suomessa, jossa vettä taidetaan tähän aikaan vuodesta saada riittävästi. 

Kirkon kurssikeskus Woodpeckerin luona Gaboronen lähistöllä oleva joki oli syyskuun puolessa välissä kuiva. Maria evästi meitä lähtiessämme katsomaan jokiuomaa: "Siellä ei ehkä nyt ole krokotiileja kun ei ole vettäkään." 

Syyskuisen sateen merkit näkyivät kuun lopussa katukuvassa. Ruskeat puut ovat muuttuneet vihreiksi ja kirjaviksi väreiksi: kesä on tulossa!

Hanna