lauantai 12. lokakuuta 2013

ETIOPIA Vähän melua lapsista

Hosainan kaupungissa, noin 5 h Addis Abebasta etelään, toimii kuurojen koulu, jota Suomen Lähetysseura on tukenut 80-luvulta asti. Viikko sitten pääsimme tutustumaan tuohon poikkeukselliseen paikkaan. Kuvat puhukoot puolestaan.

Eskarilaiset odottavat pääsyä luokkaan. Monet kuuroista ovat eläneet varhaislapsuutensa ilman minkäänlaista kieltä ja kommunikaatiota, joten kuurojen koulussa aukeaa tie koulutuksen ja perustarpeiden lisäksi omaan kieleen ja sitä kautta ajatteluun ja tunteiden ilmaisuun.
Kuurojen koulun eri-ikäiset oppilaat asuvat lukuvuoden ajan koululla. Tytöt asuvat omissa taloissaan, pojat omissaan. Kouluviikko on viisipäiväinen, lauantaisin pyykätään ja siivotaan. Sunnuntaisin on jumalanpalvelus. Koulussa tarjotaan kolme lämmintä ateriaa päivässä, mikä saattaa olla monin verroin enemmän kuin lapset saisivat kotonaan. Lasten touhu ja meininki on tuttua ja eläväistä, mutta peruskoulun opettajaa hämmentää: pihalla on lähestulkoon täysin hiljaista kaskaiden huumaavaa siritystä lukuun ottamatta.


















Lukuvuoden käynnistymisen alla nuoret naiset ompelivat kuukautissuojia toistensa tarpeisiin. Oppilaat – teini-ikäisetkin – olivat ahkeria, omatoimisia ja iloisia.
Satunnaisista sähkökatkokset eivät haittaa tekstiilikäsitöitä. Heidi Majuri ja edeltävät lähetystyöntekijät ovat tehneet upeaa työtä hankkiessaan oppilaiden tarpeisiin ompelukoneita, silitysrautoja, tietokoneita, neuloja, kankaita...













Heidi Majuri on koulutukseltaan sekä luokanopettaja että parturi-kampaaja. Hän on kymmenen vuoden aikana kehittänyt kuurojen koululle kampaaja-parturi-linjan, jossa koulun vanhimmat oppilaat voivat opiskella parturi-kampaajiksi. Koululla on asianmukaiset, upeat koulutustilat.

Puu- ja metallityöpajoissa valmistuu sänkyjä, ovia ja hyllyjä paitsi koulun tarpeisiin, myös myytäväksi.
























Kehitysyhteistyötä: Fysiikan, kemian ja biologian luokka kaivettiin esiin pölyn alta. Järjestelemässä (selin) on Olav, joka on vaimonsa Sunan kanssa Hosainassa lähetystyöharjoittelussa. Apupoikana Tuomas.















Lähetystyön paikka ja muoto elää ja on aina elänyt; Viisitoista vuotta sitten Miinan veli Jussi oli näillä kentillä opettamassa suomalaisten lähettien lapsia. Pallokenttä on ruohottunut. Nykyään SLS:n työntekijöitä on Hosainassa yksi, Heidi Majuri.






















Hyvää Suomesta – kuurojen koululla on Etiopian mahdollisesti ainoa ruispelto, josta koulu saa myyntituloja. Tästä rukiista valmistetaan vierastalossakin leivottavat ruisleivät.
























Tietojenkäsittelytiedettä.

















Osaavat kuurotkin teinit töhertää, tosin sisältö on meikäläisistä poikkeava: "Jeesus on Herra", sanotaan amharankielisessä penkkikirjoituksessa.
Taputusleikit. Yhteinen kieli kuurojen lasten kanssa löytyi hyvin nopeasti. Edustalla olevat lapset löysivät toisensa heti saavuttuaan kuurojen koululle muutamaa päivää aiemmin. Kumpikaan ei osannut puhua eikä viittoa, mutta ystävyys löytyi siitä huolimatta.




















Kuurojen koulun päätie. Tätä tietä talsittuaan 17-vuotiaalle nuorelle avautuvat mahdollisuudet yliopistokoulutukseen ja työhön. Kuulovamma ei ole enää nuorta ensisijaisesti määrittävä tekijä.

5 kommenttia:

  1. Ihania, koskettavia kuvia! Terveisiä syyslomalaisilta Jyväskylästä!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Minnan kans teistä just taas tänään puhuttiin. T:Kotamäki

    VastaaPoista
  3. Voi, vihdoin pääsin taas lukemaan näitä juttujanne, kun muistin kysyä Sarilta blogin osoitteen. Voikaa hyvin, rakkaat nuoret ystävät. Jaana

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia! Hosainen koulu on kumppanuuskoulumme opetushallituksen ja ulkoasiainministeriön Komppi-hankkeessa ja meillä on uusi kummiluokka koululta. Teidän kuvia on täällä katseltu porukalla luokissa kun on käyty läpi tietoja kumppanistamme, viittomia amharaksi ovat opetelleet esim. 9-luokkalaiset oppilaat. Kiitos siis hyviä kuvista ja teksteistä! Par'aikaa meillä on menossa iso villasukka-projekti ja kudomme koko koulun voimin sukkia Hosainan koulun oppilaille joululahjaksi. Pidämme myös koulumme omaa blogia, jossa on paljon kivoja postauksia oppilailta matkan varrelta - pattanenschool@blogspot.fi! Paljon hyviä ajatuksia meiltä täältä Raahesta siis teille sinne kauas <3 Kirsi-Maria Virtanen, Pattasten koulu, Raahe

    VastaaPoista
  5. Hei Kirsi-Maria! Nyt vasta huomasin kommenttisi. Onpa kiva kuulla, että teillä on Hosainasta kummiluokka ja menossa tuo villasukkaprojekti. Kohde on ainakin ihan oikea. :) Käyn tutustumassa myös teidän blogiinne.

    T. Miina

    VastaaPoista