BOTSWANA maanantai 30.9.2013 Pyhäpäivien ja itsenäisyyspäivän tunnelmia

Botswanan itsenäisyyspäivän tervehdys Gaboronesta! Tänään on vietetty Botswanan 47. itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivän ympärillä on koululaisilla viikon loma, minkä vuoksi mekään emme ole olleet töissä. Pitkän viikonlopun myötä kaupunki tuntuu hiljaiselta, monet ovat matkustaneet sukulaistensa luo.

Ne jotka ovat jääneet kaupunkiin saattoivat viettää itsenäisyyspäivää urheilustadionilla, jossa mekin tänään olimme. Olimme saaneet väärää informaatiota aamupäivän juhlaseremonian alkamisajasta, joten ehdimme nähdä ainoastaan täydet katsomot ja lapset joiden vaatteiden väreistä muodostui Botswanan lippu.

Iltapäivällä olimme kuitenkin hyvissä ajoin paikalla, kun stadionilla pelattiin Botswanan ”Seeprojen” ja Burkina Fason välinen ystävyysjalkapallo-ottelu. Tunnelma oli korkealla, aurinko helotti ja ihmiset eläytyivät peliin kovasti, vaikkei siinä mainetta kummempia panoksia kai ollut. Ehdimme katsoa ensimmäisen puoliajan, johon mennessä maaleja ei hyvistä tilanteista huolimatta kumpaankaan päähän tullut.

Botswanassa vietettyjen kahden viikon aikana huvipuistopäivän lisäksi kohokohtia ovat olleet sunnuntait jumalanpalveluksineen. Viikko sitten osallistuimme läheisessä Mokobanen kylässä luterilaiseen jumalanpalvelukseen, jota olivat toteuttamassa paikalliset nuoret. Jumalanpalveluksen runko oli tuttu, joten sen seuraaminen oli setswanankielestä huolimatta melko helppoa. Virsien poljento ja ihmisten eläytyminen niiden laulamiseen tosin erosi kotoisasta suomalaisesta sunnuntaijumalanpalveluksesta melkoisesti, liikettä ja ääniä oli selvästi enemmän. Virsiä laulettiin huomattavasti enemmän kuin ovella jaettuun käsiohjelmaan oli merkitty. Ne myös saattoivat alkaa mistä suunnasta kirkkosalia tahansa.

Jumalanpalveluksessa liitettiin ja siunattiin uusia nuoria kirkon nuorten ryhmään. Nuorille pidettyjen puheiden, saarnan, lukuisten virsien ja ilmoitusasioiden myötä jumalanpalveluksen kesto olikin reilut kolme tuntia. Seurattavaa kuitenkin riitti ja aika kului yllättävän nopeasti. Virsien ja puheiden sisällöstä enkä siten jumalanpalveluksen aiheesta sen sijaan juurikaan saanut selvää. Sen kuitenkin ymmärsin, että saarnassa puhuttiin pahojen henkien nujertamisesta ja Raamatun lukemisen tärkeydestä. Onneksi mukana oli suomenkielinen Raamattu, josta ainakin päivän tekstit saattoi lukea. 

Eilen sunnuntaina osallistuimme Gaboronessa Open Metodist Churchin jumalanpalvelukseen. Siellä tunnelma oli Mogobanea selvästi vapaakirkollisempi, ylistyshenkinen ja englanninkielisyyden myötä myös ilmeisen kansainvälinen. Saarnan, puheiden ja laulujen ymmärtäminen tuntui hyvältä, mutta jumalanpalveluksen kulku oli yllättävämpi kuin edellisellä viikolla. Opetushenkinen saarna kristityn vapaudesta kesti noin 45 minuuttia, mutta taululla olevien power pointien ja saarnajan selkeyden ja elävyyden takia ajatukset pysyivät asiassa koko ajan. Myös bändin säestämiin ylistyslauluihin oli monin tavoin helppo liittyä. 

Täällä sunnuntai eroaa arjesta kirkkokansan keskuudessa selvästi, ihmiset ovat pukeutuneet lähes parhaimpiinsa ja muutaman tunnin jumalanpalveluksen jälkeen jäädään vaihtamaan kuulumisia muiden seurakuntalaisten kanssa. Kummassakin jumalanpalveluksessa meidät vierailijat on huomattu ja olemme saaneet esitellä itsemme muulle seurakunnalle. Eilen läsnä oli paljon vieraita eri puolilta maailmaa, he olivat osallistuneet edellisenä päivänä kirkossa pidettyihin häihin.  Eri puolilta maailmaa tulleiden seurakuntalaisten joukkoon oli helppo liittyä.

Jo näiden kahden erilaisen jumalanpalveluskokemuksen myötä olen saanut kokea maailmanlaajan ja voimakkaasti elävän kirkon todellisuutta. Täällä kirkko ja usko tuntuvat vahvasti olevan luonnollinen osa seurakuntalaisten elämää. Naapurissamme piipahtanut mieskin sujuvasti kysyi uskonto-/kirkkokuntaamme ja kertoi olevansa luterilainen kuultuaan että työskentelemme luterilaisen kirkon päiväkodissa.  Erilaisista tavoista huolimatta kristittyjä yhdistää yhteinen usko, jonka myötä erilaisiin toimintatapoihin tuntuu hyvältä ja kiinnostavalta osallistua. Aika näyttää mitä seuraavat sunnuntait tuovat tullessaan. 

Mogobanen jumalanpalveluksessa nuorten ryhmään liitettyjä ja siunattuja nuoria.

 Perjantaina kävimme historiallisessa museossa Mochudissa, Gaboronen läheisessä kylässä. Sen seinältä löytyi itsenäisyyspäivään sopiva seinävaate. Täytetty leopardi kertoi aiemmin käytössä olleesta nuorten poikien miehistymisriitistä, johon kuului leopardin metsästys.

Itsenäisyyspäivää juhlittiin stadionilla, Botswanan liput liehuivat salossa, roikkuivat helikopterista ja muodostuivat koululaisten vaatteista. 

Hanna